Mikä laki ohjaa uskovaa?

Mooseksen laki

Jumala kehottaa Malakian kautta: "Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki" (Mal. 4:4).

Toisinaan Mooseksen laki tarkoitti Siinailla annettua kymmentä käskyä (5. Moos. 4:13), mutta usein myös muita Mooseksen kautta Israelille annettuja säädöksiä ja määräyksiä (1. Kun. 2:3). Edelleen laki sanonnan "laki ja profeetat" yhteydessä tarkoitti kaikkia viittä Mooseksen kirjaa. Jopa laki viittasi koko Vanhaan testamenttiin. Tässä merkityksessä Jeesus käytti laki-sanaa lainatessaan Psalmeja (Joh. 10:34) ja Paavali Jesajaa (1. Kor. 14:21). Tämä siksi, että koko Vanha testamentti oli kirjoitettu lain hengessä.

Mooseksen lakiliitto oli tekojen liitto. Paavali ilmaisi asian näin: "Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: 'Joka ne täyttää, on niistä elävä'" (Gal. 3:12). Tekojen liiton tunnusmerkki ja koetinkivi oli sapatti, joka annettiin vain Israelille, koska koko liittokin tehtiin Israelin kanssa (2. Moos. 31:16-18). Kun kukaan ei pystynyt lakia täyttämään niin, että olisi sen perusteella kelvannut Jumalalle, niin kirjaimin kiviin kaiverretusta virasta tuli kuoleman virka (2. Kor. 3:7).

Mihin asti vanhan liiton laki oli voimassa? Galatalaiskirjeen mukaan laki oli voimassa Siemeneen eli Kristukseen asti (Gal. 3:19). Kristuksesta tuli lain loppu (Room. 10:4). Kristus ei tullut kumoamaan lakia vaan täyttämään sen (Matt. 5:17). Täytettyään Golgatalla viimeisen kohdan Hän huusi: "Se on täytetty!"

Silloin Kristus teki lopun Siinain laista, sekä seremonialaista että käskyistä. Siinailainen pappeus ja uhrimenot julistettiin vanhentuneiksi (Hebr. 8:13). Pappeuden muuttuessa muuttui lakikin (Hebr. 7:12,18).

Mutta muutakin kuin vanha uhrimeno lakkasi. Laki loppui vanhurskauttavana tekijänä. Kristus on lain loppu juuri tässä mielessä (5). Lain vaatiman ansion hankkiminen loppui. Mutta samalla loppui myös lain siinailaisen muodon noudattaminen.

Laki oli voimassa Kristuksen kuolemaan asti (Room. 7:1-6). Uskova on irti laista (Room. 7:6). Kyseessä on nimenomaan kymmenen käskyn laki, sillä juuri se sanoi: "Älä himoitse!" (Room. 7:7). Efesolaiskirje vahvistaa, mikä laki lakkasi Kristuksen kuolemassa: "Teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä" (Ef. 2:15). Silloin loppui ihmisen ansio ja sen tunnuskuva sapatti, joka oli myös varjo eli esikuva tulevasta levosta Kristuksessa. Kolossalaiskirje nimenomaan varoittaa, ettei pakanoita, jotka jättivät kaikki juutalaiset sapatit pitämättä, saanut tuomita (Kol. 2:16). Varjoja ei tarvinnut enää noudattaa, koska todellisuus oli tullut. Laki kaikkineen sen siinailaisessa muodossa haudattiin Kristuksen kanssa.

Juutalaiset jatkavat vielä tuhatvuotisessa valtakunnassakin sekä uhraamista että sapatin noudattamista, ei enää ansiomielessä, vaan Kristuksen kuoleman muistona (Jes. 56:6,7). Kristityt sen sijaan viettävät muistona ehtoollista ja pyhäpäivänä ylösnousemuksen päivää, sunnuntaita.

Edelleen laki oli voimassa uskon ilmestymiseen asti (Gal. 3:25). Kymmenet käskyt ohjaavat Kristuksen luo, sillä ne herättävät synnintunnon. Laki sanoo: "Älä himoitse!", mutta ihminen kaikesta huolimatta himoitsee. Hän ei täytä lakia ja Pyhän Hengen vaikutuksesta kokee syyllisyyttä Jumalan edessä. Kun ihminen uskoo Kristukseen, hän omistaa Kristuksen syyttömyyden ja lopettaa lain noudattamisen ansiomielessä.

Laki oli voimassa Hengen viran perustamiseen asti (2. Kor. 3:6-9). Lain eli kuoleman viran alaisuudessa ihminen yritti omin voimin noudattaa Jumalan tahtoa. Kun perustettiin Hengen virka, pyyhittiin pois ihmisen ansio sapatteineen, koko kiveen hakattu siinailainen systeemi tunnusmerkkeineen. Sapatti jatkui Israelin ja Jumalan suhteessa, mutta pakanamaailmassa, etenkin silloisessa orjayhteiskunnassa, ei juutalaista sapattia olisi voinut käytännössä noudattaakaan. Eikä seurakunnan tarvitse sitä tehdä nytkään. Kun Pyhä Henki tulee ihmiseen, uudestisyntynyt noudattaa Jumalan tahtoa Uuden testamentin ohjeiden ja hengen mukaan.

Kristuksen laki

Vaikka uskovat eivät ole enää missään muodossa Siinain lain alaisia, he eivät kuitenkaan ole laittomia, vaan Kristuksen lain alaisia (1. Kor. 9:21). Tämä uusi laki on ensiksi uskon laki (Room. 3:27). Se tarkoittaa Jumalan säätämystä siitä, miten syntinen vanhurskautetaan. Laki sisältää pelastuksen ja uuden jumalasuhteen. Uskon kautta tullaan otolliseksi ja pysytään otollisena.

Kristuksen laki on myös rakkauden laki. Kristus asuu uskovassa ja vaikuttaa Pyhän Hengen kautta rakkautta, Kristuksen mielenlaatua eli Hengen hedelmää (Gal. 5:22,23). Pelastuksen seurauksena, ei edellytyksenä, Kristuksen rakkauden ohjaama uskova noudattaa ilman ansiomieltä kymmenen käskyn ohjeita ja enemmänkin. Käskyt on uudistettu Uudessa testamentissa – paitsi sapattikäsky, koska se oli kuoleman liiton symboli.

Apostoli Johannes tiivistää Kristuksen lain näin:
"Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme" (1. Joh. 3:23). "Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä" (1. Joh. 4:21).

Kristuksen lakiin sisältyy myös käytännön ohjeita eikä vain pelkkä yleismääräys. Näitä ohjeita sanotaan terveeksi opiksi (1. Tim. 1:7-11). Terve oppi on sama kuin Uuden testamentin ohjeet. Kristitty ei siis ole pelkän tunteen ohjaama vaan hänellä on myös kirjalliset ohjeet Jumalalta elämää ja käytöstä varten.

Kristuksen lakia kutsutaan myös elämän hengen laiksi (Room. 8:2), koska Kristus Golgatalla vapautti ihmisen synnin ja kuoleman laista. Vapautus tapahtui nimenomaan ristin kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Nyt Golgatan työn pohjalta Pyhä Henki tekee työtään uskovassa ja täyttää lain vaatimaa vanhurskautta.

Edelleen Raamattu kutsuu Kristuksen lakia vapauden laiksi (Jaak. 1:25) ja kuninkaalliseksi laiksi (Jaak. 2:8). Ihminen pystyy uskon kautta Kristukseen kytkettynä Pyhän Hengen voimasta tekemään oikein. Vapauden lain ja Siinain lain ero on yhtä suuri kuin tropiikin ja arktisen ilmaston, kuten vanha opettaja August Jauhiainen asian aikoinaan ilmaisi. Vapauden lain alainen ihminen on autuas tekemisessään.

Kristus on kuningas, siksi rakkauden laki on kuninkaallinen laki. Lainalaisen opetuksen, ympäristöstä sisäistettyjen ja oman kireän sielun vaatimusten tähden uuden liiton uskovakin voi joutua lainalaiseen mielentilaan. Se ei välttämättä kadota, mutta tekee elämän raskaaksi. Lainalaiset galatalaiset olivat myös kovin riitaisia (Gal. 5:14,15).

Apu lainalaisuuteen tulee, kun ihminen antautuu Kristuksen vaikutukselle (Kol. 1:27) ja avautuu Uuden testamentin opetukselle. Vanhassa liitossa Jumala tuli vuoren kukkulalle opettamaan ja myöhemmin asumaan kansan keskelle Ilmestysmajaan. Uudessa liitossa Jeesus Kristus tulee asumaan uskovaiseen ja täyttää hänessä lain (vertaa 5. Moos. 4:12,13; 2. Moos. 29:45 ja 2. Kor. 6:16).

Juhani Kuosmanen