Rukous avaa Jumalan tahdon maailman

– Jumalan valtakunnalle on olennaista ihme, luonnolliselle ihmiselle ihme on kompastus, toteaa Osmo Haavisto. – Elämme ja koemme Jumalan ihmeitä maailmassa, mikä on luonnonlakien alainen. Koska ihmeet eivät seuraa luonnonlakeja, niin kriittiselle päälle yliluonnolliset ilmiöt ovat käsittämättömiä. Tällaisia yliluonnollisia kokemuksia ovat esimerkiksi uudestisyntyminen, kaste Pyhässä Hengessä, parantumiset, armolahjojen toiminta ja ruumiin ylösnousemus. Luonnonlait määräävät ruumiimme mätänemään kuoleman jälkeen, mutta Raamattu lupaa puolestaan ylösnousemusihmeessä ruumiin ikuisen kirkastumisen.

Meillä on kaikki, mitä olemme anoneet

Etsivä löytää rukouksessa yhteyden Jumalaan, ja siksi on tärkeää etsiä Jumalan suunnitelmaa elämämme suhteen ja mukautua siihen. Tulee myös antautua palvelemaan Jumalaa ja auttamaan lähimmäistä. Joskus voi nousta epäilys, kuuleeko Jumala minun rukoukseni. Silloin pitää etsiä Jumalan tahtoa ja tarkistaa, onko oikealla tiellä.

– Pääavain on oivaltaa, että Jumalalla on valmis suunnitelma elämällemme, täsmentää Haavisto ja jatkaa, että meillä tulee olla halu etsiä sitä ja suostua vaeltamaan siinä.

"Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valistanut, että me niissä vaeltaisimme" (Ef. 2:10).

Kun koko elämämme on tässä valmiissa suunnitelmassa ja rukoilemme, niin saamme olla varmoja, että rukouksemme tulee kuulluksi korkeuksissa.

"Jos te pysytty minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen" (Joh. 15:7).

"Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin häneltä anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä" (1. Joh. 5:14).

Seuraava askel on uskon rohkeudessa vastauksen omistaminen, vaikka se ei vielä olisi luonnollisten aistiemme ulottuvilla.

Luemme Johanneksen kirjeen seuraavan jakeen: "Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet."

Usko syntyy ilman suurempia ponnistuksia

Useimmilla uskovilla on se ongelma, kykeneekö hän rukoilemaan kyllin vahvassa uskossa. Vain Jumalan tahdon tiellä tämä ongelma ratkeaa, koska "Kaiken, mitä herra tahtoo, hän tekee taivaassa ja maan päällä, merissä ja syvyyden vesissä" (Ps. 135:6). On syytä painottaa sanoja "maan päällä", koska epäuskolla on taipumus työntää Jumalan teot pois maan päältä, pois tästä hetkestä ja pois meidän kokemuksemme ulottuvilta. On syytä muistuttaa, ettei uskomme ja rukouksemme varsinaisesti tee ihmeitä, vaan Jumala. Me vain otamme uskossa vastaan sen, mitä Jumala tekee.

Me olemme Jumalan tahdon toteuttajia, ihmeiden kanavia. Haavisto painottaa, että tässä ollaan jo rukouksen ytimessä. Rukouksessa alkaa yliluonnollinen toimia meidän elämässämme tässä luonnonlakien hallitsemassa maailmassa.

Kaksi valtakuntaa

Rukoilijan tulee tajuta, että on kaksi valtakuntaa, maallinen ja yliluonnollinen. Me elämme samanaikaisesti niissä molemmissa.

"Hän on siirtänyt meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan" (1:13).

"... ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa" (Ef. 2:6).

Jumalan valtakunta ilmestyy vasta tulevaisuudessa, mutta se on kuitenkin jo nyt maan päällä Herran omissa. " ... ovat valistetut ja taivaan lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia" (Hebr. 6:4,5).

Koska olemme tässä Hengen valtakunnassa, niin koemme sen siunauksia ja ihmeitä jo nyt. Samanaikaisesti olemme kuitenkin vielä luonnollisessa maailmassa, jossa hallitsevat luonnon lait. Ihme on poikkeuksellinen ilmiö; arkipäivän elämä on etupäässä maallisessa olemista. Maalliset ongelmat eivät useimmiten ratkea pelkän rukouksen kautta. Meillä on päivittäiset työt ja elämän velvollisuudet. Rukouksen kautta saamme niihinkin viisautta ja apua, mutta oma osuutemme tulee hoitaa parhaan taitomme mukaan. Arkipäivän rutiini on raadettava, verot on maksettava, ja yhteiskuntaan voimme vaikuttaa vaikkapa äänioikeutta käyttämällä. Kun käännymme rukouksessa Jumalan puoleen, niin Jumala tekee ihmeitä jopa arkipäivän asioissa, mutta Haavisto muistuttaa, ettei ihme saa johtaa velvollisuuksien laiminlyöntiin. Missään tapauksessa ei tule pyrkiä siihen, että arkielämä hoituisi pelkkien ihmeiden avulla.

Käytännön kristillisyys

Rukous kohtaa arkipäiväisyyden samoin kuin työnteko. Ihminen mielellään säilyttäisi näissä molemmissa ensiviehätyksen, mutta jatkossa rukous on usein todellista taistelua ja työnteko raadantaa. Jos ihminen menettää kosketuksen arkeen ja työelämään, on vaara, että rukouksessa ja uskonelämässä tavoitellaan utopioita. Ihme ei ole ratkaisu kaikkiin elämän ongelmiin. Sielunhoito ei toimi yksin ihmeen kautta vaan se kaipaa aisaparikseen rinnalla kulkijaa ja keskustelua. Ihmissuhteiden korjaus vaatii ystävällisyyttä, vieraanvaraisuutta, nöyryyttä, avoimutta ja jopa parannuksen tekoa. Haavisto pitää esimerkiksi hyvin koulutetuille työttömille nuorille parempana mennä käytännön työhön kuin jäädä joutilaaksi. Jopa pieni talkootyö on suoranaista henkistä terapiaa. Se myös pitää vireillä kosketusta elämän aherrukseen. Elämänkokemus motivoi jatkossa työelämän raskaan taakan hoitamiseen.

Haavisto päättelee, että olkoon vaikka maisteri, niin on terveellistä saada työelämän kokemusta vaikka siivoojana. Näin ihminen pääsee henkisesti sinuiksi itsensä kanssa ja pystyy ottamaan oikealla asenteella vastaan, mitä Jumala tahtoo hänelle antaa. Pienikin aherrus opettaa ymmärtämään elämän arkea ja Jumalan tarkoitusperiä. Vähin erin ovet avautuvat omaan elämäntehtävään. Jos elämä ei ole tasapainossa luonnollisen elämän ja yliluonnollisen suhteen, niin Jumalan ihmeitä ei pystytä ymmärtämään ja kokemaan.

Osmo Haaviston haastattelu H. S.