Äidin rakkaus

Raamatussa on monia äitejä, joista me voisimme puhua. Suurimman kunnian saanut nainen oli meidän Herramme ja Vapahtajamme äiti, Maria. Nainen, joka koki kovia, mutta löysi onnen elämäänsä tehtävässä, johon Jumala oli hänet asettanut.

"Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar ja Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena. Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: ´Vaimo, katso, poikasi!´ Sitten hän sanoi opetuslapselle: ´Katso, äitisi!´ Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa." (Joh. 19:25-27)

Maria esimerkkinä

Maria on meille kaikille tänään esimerkki rakastavasta ja huolehtivasta äidistä, joka viimeiseen asti taisteli oman lapsensa puolesta eikä suostunut väistymään tämän rinnalta edes pahimpina ja tuskallisimpina hetkinä. Äidin rakkaus ei voinut antaa periksi, vaan se kesti kaikki edessä olleet vaikeat koettelemukset. Tänä päivänä pahuuden lisääntyessä räjähdysmäisellä tavalla tarvitaan Marian kaltaisia äitejä, jotka seisovat lapsensa rinnalla pahimmassakin paikassa.

Kiistelty hahmo

Maria on kristittyjen keskuudessa ollut aina hyvin kiistelty hahmo. Jotkut ovat jopa ryhtyneet palvomaan ja rukoilemaan häntä. He pitävät häntä välittäjänä Jeesuksen ja ihmisen välillä, vaikka Raamattu selkeästi sanoo: "Yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisen välillä, ihminen Kristus Jeesus." (1. Tim. 2:5)

Uskon, että Maria olisi tästä kaikesta hyvin surullinen, sillä Raamatun antaman kuvan mukaan hän oli hyvin vaatimaton ja nöyrä ihminen, joka pyrki elämään elämänsä Jumalan tahdossa alusta loppuun saakka.

Tausta

Maria asui nuoruusvuotensa Nasaretin kaupungissa Keski-Israelissa. Hän kuului Leevin sukuun ja oli Johannes Kastajan äidin Elisabetin sukulainen. Paikallisen tavan mukaan hänet kihlattiin jo hyvin nuorena Joosef-nimiselle miehelle, mutta hän ei kuitenkaan asunut tämän kanssa yhdessä.

Kihlausaika kesti yleensä vuoden, ja tämän vuoden aikana enkeli Gabriel ilmestyy Marialle. Enkeli ilmoittaa, että tämä on saava pojan, jolle on annettava nimi Jeesus. Kun Maria ilmoittaa, ettei hän vielä miehestä mitään tiedä, enkeli sanoo: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman Voima peittää sinut varjollaan ja siksi myös lapsi on Pyhä ja Häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi." (Luuk. 1:35)

Maria haluaa olla kuuliainen Jumalan palvelijatar ja vastaa: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanot." (Luuk. 1:38) Huomatkaa nyt mikä sydämen asenne Marialla oli Jumalan edessä. Minä kuulun sinulle – tapahtukoon minulle niin kuin sinä sanot. Tässä on esimerkki kaikille meille tämän päivän Jumalan palvelijoille sydämen asenteesta.

Äidin asenne

Jokainen äiti, jolla on tällainen asenne Jumalaa kohtaan, on varmasti suureksi siunaukseksi perheellensä. Tänä päivänä jolloin vanhemmuus on yhteiskunnassa kateissa, tällaisen asenteen omaava äiti on suuri aarre, josta on oltava Jumalalle kiitollinen. Äitihän on se suurin roolimalli lapsillensa, ja usein pieni lapsi ottaa juuri äidistä mallia rakentaessaan omaa minuuttaan. Äiti, joka on antautunut Jumalalle tällä tavalla, vetää sekä omia lapsiaan että miestään Jumalan tuntemiseen.

Äiti myös luo kodin ilmapiirin omalla olemuksellaan, ja kun äidillä on oikea asenne Jumalaa kohtaan, niin koti yleensä on paikka, jossa jokaisen on hyvä olla. Toki me ymmärrämme myös muiden perheenjäsenten vastuun, mutta äiti on tässä hyvin keskeisessä asemassa. Maria halusi astua rohkeasti Jumalan suunnitelmaan, koska ymmärsi kuuliaisuuden tuovan siunauksen hänen elämäänsä.

Matkalla

Raamatussa kerrotaan Marian matkasta hänen sukulaisensa Elisabetin kotiin ja siitä, kuinka Elisabet täyttyy Pyhällä Hengellä kuullessaan Marian tervehdyksen. Lapsi hypähtää ilosta Elisabetin kohdussa ja myöhemmin Elisabetin mies, Sakarias, saa takaisin puhekykynsä, jonka oli menettänyt epäiltyään Jumalan ilmoitusta lapsesta, jonka Elisabet tulisi saamaan.

Jumalan koulussa

Marian ympärillä rupeaa tapahtumaan merkillisiä asioita. Alkaa tapahtumasarja, jossa Mariaa kasvatetaan tulevaisuutta varten. Hän pääsee Jumalan kouluun, joka valmistaa häntä kohtaamaan ja kestämään tulevaisuuden. Ensin Joosef uhkaa häntä erolla, mutta enkelin vakuuttaessa lapsen olevan syntyisin Pyhästä Hengestä hän peruu aikomuksensa. Sitten on pitkä ja vaikea matka Beetlehemiin, jossa Jeesus lopulta syntyy ennustusten osoittamalla tavalla.

Egyptiin on lähdettävä pakoon Herodes Suuren toimeenpanemaa lastenmurhaa. Paluu Pyhälle maalle, Nasaretin kaupunkiin, onnistuu vasta kun Herodes kuolee. Jumala kasvatti Mariaa näiden elämän olosuhteiden kautta turvautumaan yksin Hänen apuunsa. Hän oli halunnut astua Jumalan suunnitelmaan ja siinä hän nyt sai kulkea.

Sinunkin sielusi läpi on miekka käyvä

Raamattu kuvaa kuinka ympärileikkauksen ja puhdistuspäivien jälkeen Jeesus viedään Jerusalemin temppeliin, jossa Simeon-niminen hurskas ja jumalinen mies profetoi Marialle ja Joosefille seuraavalla tavalla: "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan; sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille. Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin. Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: ´Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä – että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi.´"
(Luuk. 2: 29-35)

Vanhus astuu esiin ja profeetallisen hengen vaikutuksesta ja julistaa Marialle nuo viimeiset jakeet, sillä hän näkee, että Joosef on jo kuollut siinä vaiheessa kun tämä ennustus toteutuu. Hän sanoo, että sinunkin sielusi läpi on miekka käyvä.

Tässä hetkessä astuu suru Marian elämään, sillä hän ymmärtää, että tämän lapsen elämä on oleva hyvin poikkeuksellinen. Tuo elämä ei ole vanhempien varassa, vaan se on Jumalan kädessä. Herra on ohjaava tämän pojan elämää alusta loppuun, jotta Hänen tahtonsa pääsisi tapahtumaan.

Maria ja Joosef ihmettelivät kaikkia niitä sanoja, joita Jeesuksesta sanottiin. He eivät vielä ymmärtäneet kaikkea, mutta Maria tutkiskeli näitä sanoja sydämessään. Kun hän katselee Jeesuksen elämää ja varttumista pohdiskellen näitä asioita, niin päivä päivältä hän alkaa ymmärtämään yhä enemmän.

Vuosien kuluttua Jeesuksen opettaessa, että Ihmisen Poika on annettava ihmisten käsiin ja he tappavat hänet, niin Simeonin profetia muistui taas kipeällä tavalla Marian mieleen. Se oli hänen ristinsä, jota hän joutui kantamaan mukanaan Jeesuksen ylösnousemiseen asti.

Temppelissä

12-vuotiaana Jeesus viedään Jerusalemiin pääsiäisjuhlille, ja kun vanhemmat sitten lähtevät takaisin kotia kohti, niin he luulevat, että Jeesus on mukana seurueessa. Päivänmatkan kuljettuaan he huomaavat, että Jeesusta ei näy missään. Hätä ja pelko pahimmasta sai heidät palaamaan Jerusalemiin. Kolmen päivän etsintöjen jälkeen huolestuneet vanhemmat löytävät poikansa temppelistä opettajien keskeltä.

Tänäkin päivänä on monia äitejä, jotka tuntevat suurta hätää ja tuskaa omien lastensa ja läheistensä tähden. Saattaa olla niin, että omat lapset ovat työntäneet miekan äidin sieluun langettuaan maailman teille. Äiti olisi valmis tekemään melkein mitä tahansa, että hänen lapsensa voisivat löytyä Jumalan temppelistä niin kuin Jeesus tässä.

Moni äiti viettää unettomia öitä rukoillen omien lastensa puolesta. Monien meidänkin uskoontulon taustalta löytyy rukoileva äiti tai sitten se voi olla jopa anoppi niin kuin minunkin tapauksessani. Rukoileva äiti on valtava siunaus, eikö totta?

Suuret esirukoilijat ovatkin lähes poikkeuksetta äitejä tai naisia, jotka Jumala on asettanut tuohon tehtävään oikean sydämen asenteen takia. Hädässä ja tuskassa he turvautuvat yksin Jumalan apuun. Esirukoilijan tehtävä on rakkauden vaikuttama palvelustehtävä ja siksi se onkin usein sisarten tehtävä. Meidän miesten kohdalla kärsimättömyys ja sydämen kovuus on usein esteenä tässä palvelustehtävässä palvelemiselle.

Perhe

Maria sai useita lapsia, sillä Raamattu mainitsee Jeesuksella olleen veljiä ja sisaria. Nimeltä näistä mainitaan Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas. Sitten seuraa Marian elämässä monen vuoden ajanjakso, josta ei Raamatussa puhuta mitään. Uskon, että Maria ja Joosef kasvattivat omaa perhettään kaikessa hiljaisuudessa Jumalan tuntemiseen ja normaaliin elämään. Sillä olihan Jeesuksellakin maallinen ammatti puuseppänä ennen kuin Hän astui julkiseen työhönsä.

Julkinen toiminta

Kun Jeesus aloitti palvelustehtävänsä, Maria oli noin 50-vuotias. Yhdessä he olivat mukana Kaanan häissä. Maria tiesi Jeesuksen pystyvän ihmeisiin ja hän pyysi tämän apua, kun hääpari joutui noloon tilanteeseen viinin loppuessa. Jeesus vastasi omalle äidilleen: "Mitä sinä tahdot minusta, vaimo? Minun aikani ei ole vielä tullut." (Joh. 2:4)

Julkisen toimintansa aikana Jeesus puhutteli Mariaa naiseksi tai vaimoksi, eikä enää äidiksi. Mariankaan ei tullut ajatella enää Jeesusta poikanaan, vaan hänenkin tuli nähdä Jeesus Vapahtajana, joka sovittaisi myös äitinsä synnit. Ei Maria loukkaantunut näistä ehkä hiukan kovistakin sanoista, sillä hän ymmärsi, että Jeesuksella oli Isän antama tehtävä, joka tuli täyttää.

Tuskan ja kivun hetkellä

Alussa lukemani jakeet Marian elämästä ovat kuvaus siitä hetkestä, jolloin miekka kävi hänen sydämeensä. Maria oli huomannut, että Jeesus on erilainen lapsi, joka ei kuulunut yksin hänelle, vaan koko ihmiskunnalle. Nyt Simeonin ennustus oli toteutumassa ja vuosien odotus päättyy ristille Golgatan kummulla. Se ei ollut pelkästään surun hetki. Sillä se oli täydellisen ja puhtaan rakkauden huipentuma.

Isä oli siinä antamassa ainokaisen Poikansa, että me voisimme saada taas yhteyden Häneen Jeesuksen ristintyön kautta. Jeesus oli antamassa vapaaehtoisesti oman elämänsä, jotta me voisimme saada syntimme anteeksi ja päästä Jumalan lapsiksi. Äiti oli luovuttamassa oman poikansa kuolemaan. Poikansa, jonka elämään hän oli ladannut paljon toiveita ja haaveita ymmärtäen kuitenkin, että Jeesuksella oli Isän antama tehtävä, joka ajoi kaiken muun edelle.

Johannes on taltioinut meille mielenkiintoisia yksityiskohtia Jeesuksen elämän viimeisistä hetkistä. Jeesuksen Isä ja veljet eivät ole ristin juurella. Joosef oli todennäköisesti jo kuollut, koska Jeesus antaa Johannekselle tehtävän huolehtia äidistään. Normaalisti esikoispoika piti äidistä huolta isän kuoltua, mutta nythän esikoispoika oli taistelemassa elämästään ristillä.

Veljet ja opetuslapset olivat hylänneet Jeesuksen jo aikaisemmin koko maailman noustua Jeesusta vastaan. Kuitenkin nämä uskolliset naiset ja Johannes olivat Jeesuksen luona viimeiseen hengenvetoon saakka.

Vähäiseksi oli käynyt se lauma, joka uskoi Jeesuksen sanomaan tai uskalsi näyttää sen tässä tilanteessa. Surullista sanoa, mutta vähäiseksi se on käynyt myös tänä päivänä. Meidän tulisi astua entistä rohkeammin esille, sillä meillä on valtava sanoma vietävänä tähän kaupunkiin. Eikä meillä ole mitään syytä hävetä sanomaamme tai pelätä ihmisiä.

Vaikka moni oli luopunut, Maria uskoi kuitenkin yhä poikaansa. Hän oli varma siitä, että kaikki oli elävän Jumalan käsissä. Loppuun asti hän seurasi Poikansa taistelua. Äidin rakkaus kesti nähdä myös ristin kärsimykset. Se kesti lukuisista loukkauksista, pahoista puheista, ihmisten pilkasta ja syytöksistä huolimatta. Eikä mikään voinut erottaa Jeesusta oman äitinsä rakkaudesta.

Me voimme vain ajatella, millaista tuskaa Marian on täytynyt kokea tuossa tilanteessa. Olihan siinä hänen rakas poikansa, joka ei ollut koskaan tehnyt pahaa kenellekään. Tällä tavalla syyttömänä, häväistynä ja pilkattuna kokemassa tuskallisen kuoleman.

En tiedä kysyikö Maria Jumalalta, että eikö mitään muuta keinoa ole? Miksi Jeesuksen on kestettävä kaikki tämä tuska ja nöyryytys? Miekka kävi Marian sielun lävitse, mutta samalla hän myös ymmärsi, että tätä varten Jeesus oli syntynyt. Tätä varten Maria oli hänet kasvattanut. Kuolemaan ihmiskunnan syntien sovittajana.

Äidin rakkaudesta

Marian elämä osoittaa, että äidin rakkaus on hyvin kestävää rakkautta. Siinä on paljon samaa kuin Jumalan rakkaudessa ihmisiä kohtaan. Se on rakkautta ilman vastarakkauden odotusta. Se on pyyteetöntä oman itsensä uhraamista toisen ihmisen hyväksi. Kuinka paljon äidin rakkauteen sisältyykään anteeksiantoa, vaikka siihen ei välttämättä olisi pienintäkään syytä. Äidin rakkaus on niin suuri, että Jumalan avulla se kestää kovimmatkin koetukset.

Jeesus rakasti omaa äitiään niin paljon, että antoi tästä vastuun Johanneksen käsiin. Hän halusi huolehtia myös äitinsä ajallisista tarpeista oman kuolemansa jälkeen. Olisihan Jumalalla ollut siihen muitakin keinoja, mutta Jeesus kunnioitti Jumalan luomisjärjestystä ja näin Mariakin joutui elämään normaalin ihmisen elämän.

Perimätieto Mariasta

Perimätieto kertoo, että Johannes vei Marian Efesoon, jossa tämä eli elämänsä loppuun asti Johanneksen kodissa. Miekka oli läpäissyt Marian sielun, mutta hän sai myös nähdä miksi.

Sillä Jeesus ei jäänyt hautaan, vaan Hän nousi ylös ja ilmestyi yli 500 ihmiselle seuraavien 40 päivän aikana. Raamattu mainitsee Marian tämän jälkeen enää yhden kerran Apostolien teoissa. Silloinkin Maria on yhdessä muiden uskovien kanssa rukouksessa uskovien odottaessa Jeesuksen lupaamaa Pyhän Hengen lahjaa.

Apu sinulle, kärsivä äiti

Marian elämä kertoo meille äitiydestä ja siihen liittyvistä kivuista ja taisteluista. Hänen osansa ei ollut helppo, mutta helppo ei ole myöskään äidin osa tässä ajassa.

Vaatimukset lisääntyvät joka puolelta. Aika, jossa me elämme, on hyvin paha. On jatkuvaa huolta perheen hyvinvoinnista ja lasten tulevaisuudesta. Moni äiti onkin nääntymässä oman kuormansa alle.

Meidän tulee muistaa, että Pyhä Henki haluaa osallistua meidän elämämme pienimpiinkin asioihin. Hän haluaa tulla myös sinne arjen keskelle.

Jumala antoi Marialle voiman elää Hänen tahdossaan ja Hän antaa sen tänäänkin, jokaiselle, joka haluaa ottaa sen vastaan. Saakoon tuo Marian elämän esimerkki vaikuttaa meissäkin turvautumista elävään Jumalaan, sillä Hän yksin voi meitä todella auttaa.

Mika Turunen