Hyvätkään enkelit eivät korvaa Jumalan suoraa läsnäoloa

Enkeleistä puhumisessa seurakunnan käytännön elämässä on tunnistettavissa kaksi ääripäätä. Salin toisella laidalla opit enkeleistä ja helvetistä ovat kristillisen teologian vähän puhuttuja, ellei jopa myyteiksi koettuja puheenaiheita. Toisella puolen salia seurakuntalaiset innostuvat äärikarismaattisista saarnaajista, joiden painotukset muistuttavat kiusallisen vähän hyvää Raamatun selitystä ja kristillistä teologiaa. Molemmat äärilaidat ansaitsisivat tarkastelunsa, mutta tässä kirjoituksessa keskitymme jälkimmäiseen.
Hämmentävä moninaisuus
Enkeleitä löytyy nykyään kaikkialta kirkkojen alttaritauluista lahjakauppojen enkelifiguureihin. Vielä painavampi ilmiö ovat yliluonnolliset enkelikohtaamiset, koska joitakin näistä kokemuksista inspiroivat kristinuskolle vieraat lähtökohdat.
Kristittyjen mieliä hämmentää enkelikulttuurin moninaisuus. Useat eivät hahmota, minkälaisista enkeleistä Raamattu todellisuudessa puhuu.
On haastavaa arvioida tapauskertomuksia, joiden enkelikuvaukset vaihtelevat taianomaisista objekteista valoilmiöihin ja energiavirtauksiin sekä visioista ihmishahmoihin. Toisinaan tarinoissa ovat tulleet avuksi näkymättömät kädet tai mielikuvituksen ääriä hipovat unet.
Aika-ajoin ihmisen tarpeet ja murheet ovat niin syviä, että mahdollinen yliluonnollisen kohtaaminen on lohduttava toivo. Niin kävi lähes kolmekymppiselle Tiinalle. Perhe-elämän rajut kohtalot johtivat syvään ahdistukseen. Työkaveri ehdotti reikihoitoja uuden energian löytymiseksi. Hoidot tehosivat. Tulosten vuoksi Tiinaa alkoi kiinnostaa reikikoulutus.
Kouluttaja totesi, että universaalit energiavirtaukset menevät Tiinan lävitse erityisen hyvin. Kuvaan tulivat henkioppaat ja monet muut okkultistiset metodit. Paikkakunnan vaihdon myötä Tiina kohtasi myös enkeliterapiahoitoja, joiden ulkopuolellakin hän pystyi ottamaan yhteyden enkeliolentoihin.
Hämärä alue – selkeät kriteerit
Enkelikokemukset liittyvät Raamatussa lähtökohtaisesti yliluonnollisen kokemiseen. Jumalan luomina olentoina enkeleitä pidetään ihmistä korkeampina ja Jumalaa matalampina olentoina. Enkelit tietävät ja taitavat enemmän kuin ihminen, mutta niillä ei ole yksin Jumalalle kuuluvia luonteenpiirteitä kuten kaikkivaltius, kaikkitietävyys, kaikkialla läsnä oleva tai luomaton. (1)
Samoin kuin ihmiset, myös enkelit luotiin moraalisiksi olennoiksi, joilla on kyky erottaa hyvä pahasta. Raamatusta on havaittavissa, että osa enkelijoukoista lankesi tottelemattomuuteen Jumalaa kohtaan. (2) Heitä kutsutaan erilaisilla nimikkeillä kuten demonit, vallat ja voimat. (3) Langenneiden enkeleiden keulakuva tunnetaan useilla nimillä kuten saatana, kiusaaja tai Belzebuul. (4)
Oppia Jumalalle kuuliaisista enkeleistä kutsutaan kristillisessä teologiassa angelologiaksi ja oppia kapinallisista enkeleistä demonologiaksi. Raamattu näkee vieraat uskonnot epäjumalanpalveluksena, demonien ilmenemiskenttänä. (5) Tähän liittyvät pitkälti myös Tiinan yliluonnolliset kokemukset.
Demonologian erottamisen Jumalan yliluonnollisesta toiminnasta tekee haasteelliseksi se, että pimeyden valtojen kyky yliluonnolliseen (6) yhdistyy saatanan tapaan työskennellä harhauttamalla. Paavali muistuttaa, että saatanalla on kyky pukeutua valkeuden enkelin valeasuun, ja että jotkut Jumalan palvelijoilta näyttävistä henkilöistä ovat todellisuudessa totuudesta eksyneitä. (7) Saatanaa ei turhaan kutsuta valheen isäksi. (8)
Kriteerit, joiden perusteella voi arvioida yliluonnollisia kokemuksia ja tunnistaa totuuden valheesta, ovat kaikesta huolimatta yksinkertaisia. On tärkeää kysyä, johtaako ihmeiden tekijän elämän tekojen ja sanojen hedelmä kohti totuutta ja hyvää oppia. Jokainen ihme on luvallista ja turvallista asettaa totuustestiin.
Kohti totuutta
Tiinan tarinassa käänne kohti totuutta tapahtui uudella paikkakunnalla. Tiina sai uskovaisen työkaverin, jonka autokuskiksi hän lupautui evankeliointitapahtumaan. Tiinan puolesta rukoiltiin, kun häneltä kysyttiin, uskoiko hän Jeesukseen. Tuossa yhteydessä Tiina mainitsi reikihoitajan taustansa ja kysyi, haittaako se uskoa Jumalan Poikaan. Selittämättä enempää rukouspalvelija totesi, että haittaa. Asia jäi vaivaamaan Tiinaa, mutta jo samana iltana hänen päähänsä iskostui lause: ”Katso heprealaisille.”
Tiinalla ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä ajatus tarkoitti. Seuraavana aamuna hän alkoi etsiä vastausta kirjahyllyn tietokirjasta ja samalla löysi sieltä Raamatun. Eteen avautui kirje heprealaisille. Kirjeen alkupuolen sanat julistivat, että Jumalan Poika on suurempi kuin enkelit. (9) Jeesus oli mukana luomassa enkeleitä. Siten Pojan välittämä pelastus oli paljon suurempi kuin enkelien välittämä laki. Pian Tiina mietti, tehoaisivatko vanhat reikihoidot, ja hän arvioi, että Jumalan Poika tekisi suurempia tekoja kuin enkeli- ja energiavirtaukset.
Populaarikulttuurin ja New Age -henkisyyden suosio osoittaa, että enkeleitä on paljon helpompi kohdata kuin Raamatun Jumalaa. Tiina on pohtinut jälkikäteen enkelikohtaamisiaan. Enkelit eivät koskaan maininneet Jeesuksen nimeä tai osoittaneet ihmisen syntisyyteen. Ne ovat ihmiselle helppoja, kivoja olentoja. Aikamme keskellä useat pitävät Jumalaa ahdasmielisenä. Hänen sanansa osoittavat ihmisen syntiseksi ja tarjoavat tälle Jeesuksen sovitustyötä. Enkelikokemukset sen sijaan eivät johda välttämättä katsomaan totuutta ihmisen syntisyydestä ja hänen tarpeestaan sovitukseen.
Harharetkillä
Enkeli-ilmiöiden painotus tulee luonnollisestikin lähelle seurakuntia. Tiinallekaan ei ollut helpoin mahdollinen tehtävä erottaa sairas terveestä, sillä yksi langenneen enkelimaailman ominaisuus on kiusata ihmisiä, toisinaan jopa esittelemällä Jumalan sanojen vääriä tulkintoja harhauttamismielessä. (10)
Aikaa kului ja Tiinaa ahdisteltiin menneestä elämästä. Yksi entinen asiakas otti Tiinaan yhteyden ja vaati häneltä energiahoitoja.
Jonkin aikaa pohdittuaan Tiina tekikin virheellisen ratkaisun. Hän päätteli, että koska Jeesuskin auttoi ihmisiä, niin miksei hänkin voisi tehdä Jeesuksen esimerkin mukaisesti. Hän ajatteli, että Jumala ja reiki saattaisivat olla hyvä yhdistelmä. Niinpä hän yhdisti vanhat energian siirtosymbolit ja Raamatun. Samassa yhteydessä Raamatun kanteen avautui näky iljettävistä punamustista käärmeistä. Hän näki toisella puolen Jumalan enkelijoukon ja toisella yksittäisen enkelin, joka kertoi nimekseen Lucifer. Tiina ymmärsi avautuneen näyn Jumalan tuomioksi.
Tiina alkoi etsiä totuutta yliluonnollisesta eri seurakunnista. Vanha herätyskristillinen seurakunta tuntui tylsältä, kun taas uudemmat seurakunnat olivat vauhdikkaita. Jossakin häneltä kysyttiin okkultismisidonnaisuuksia, mikä johti Tiinan repimään silpuksi kaikki reikivuosien rekvisiitat.
Hämmennystä seurakunnissa
Useissa tilaisuuksissa Tiina kuitenkin hämmentyi kohdatessaan samoja enkeliolentoja ja ilmestyksiä kuin reikivuosinaan. Joillakin henkilöillä, joihin hän tutustui, oli enkeliolentoja ”profeetallisina” henkioppainaan. Eräskin julistaja esitteli ottamiaan valokuvia enkelivaloilmiöistä, joissa valospiraaleissa ilmoitettiin salaista tietoa hieroglyfien välityksellä. Häntä myöhemmin auttanut pastori osasi kertoa, että kyseessä oli vanha gnostilaisen salaisen ilmestystiedon siirtämisen muoto ja demonologinen ilmiö.
Toisessa tilaisuudessa yleisöä pyydettiin kävelemään lattialla olevan miekan ylitse, joka symbolisoi osallistuneen julistajan mukaan Hengen miekkaa. Ihmiset kokivat voimalatauksia miekkaa ylittäessään. Myöhemmin Tiinalle selvisi, ettei kristinuskossa koettava Jumalan läsnäolo perustu välittäjähahmoihin tai -objekteihin.
Yhä enemmässä määrin Tiina joutui rukoilemaan seurakunnissa yksinkertaista rukousta: ”Saatana, väisty Jeesuksen nimessä.” Jotkut seurakuntien vastuunkantajat selittivät hänen ahdistuksensa syyksi sen, että enkeli yrittää nostaa häntä hengellisesti korkeammalle tasolle. Hänelle uskoteltiin, että ahdistus rinnan päällä johtui enkelin kosketuksesta. Ilmeisesti kyseessä oli demoninen harhautusyritys.
Jumalan suora läsnäolo on etsimisen arvoista
Vapaus Tiinan ahdistukseen tuli vierailulla ennen hänen tylsänä pitämäänsä herätyskristilliseen seurakuntaan. Siellä hän kuuli saarnassa, että Jumalan suoraa läsnäoloa on pyritty kautta aikojen korvaamaan erilaisilla välittäjäolennoilla – sekä hyvillä että pahoilla. Esimerkiksi Jumalan kansan langettua epäjumalten palvontaan Jumala uhkasi vetää oman suoran läsnäolonsa pois kansan johdattajana luvattuun maahan. Sen sijaan hän lähettäisi enkelinsä, ettei kiivastuksessaan tuhoaisi kansaa. (11)
Hyvätkään enkelit eivät korvaa Jumalan suoraa läsnäoloa, vaan ovat parhaimmillaan vain välittäjäolentoja. Siksi enkelit ovat huonompi vaihtoehto kuin Jumalan suora toiminta ja Jumalan kolmannen persoonan, Pyhän Hengen, yliluonnollinen ilmeneminen. Tästä seuraa myös se, että jos ihminen on yhteydessä enkeliin, hänellä ei välttämättä ole ensi käden suhdetta Jumalaan vaan välittäjäolentoon.
Keskiajalla enkeliopit korvasivat kristinuskossa suoran jumalayhteyden ja Jumalan kirkkauden, joka Jeesuksen sovitustyön kautta on kaikille ihmisille avoin ilman pelkoa kuolemasta.(12) Myös Jeesusta edeltäneen ajan juutalaisuus piti Jumalaa niin kaukaisena, että yhteys Jumalaan perustui välittäjäolentoihin.
Kristus on Raamatun mukaan enkeleitä suurempi ja Jumalan suora ilmoitus hänestä itsestään Jumalaa etsiville ihmisille.(13) Hän on yhtä aikaa täysi ihminen ja täysi Jumala ja siten suora linkki ihmisten ja Jumalan välillä. Yksikään enkeli ei kerro Jumalan suorasta läsnäolosta kuten Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kohtaaminen.
Kirjoituksessa esiintyneen naisen nimi ja jotkin yksityiskohdat on muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi. Kirjoittajalla on henkilön lupa käyttää hänen kertomustaan.
Viitteet:
1) 2. Piet. 2:11. 2) 2. Piet. 2:4. 3) Ef. 6:12. 4) Ilm. 12:10; Matt. 4:3; 12:24. 5) 1. Kor. 10:21. 6) 2. Tess. 2:9. 7) 2. Kor. 11:14–15. 8) Joh. 8:44. 9) Hepr. 1:5–2:18. 10) Matt. 4:3; 1. Tess 3:5. 11) 2. Moos. 33:1–6. 12) 2. Moos. 34:1-9, 29–35; 2. Kor 3:12–18. 13) Hepr. 1:1–4.
Esa Hyvönen
Kirjoittaja on Keravan helluntaiseurakunnan johtava pastori.
Ristin Voitto -lehden artikkeli.
Tilaa RV-lehti >>