Sara Pynnönen

Sara Pynnönen on Belgiassa opiskellut ja vastavalmistunut teologian kandidaatti. Hän on nuori tarkkailija, jota kiinnostaa Jeesus, usko, Raamattu ja seurakunta sekä kaikki näihin liittyvä. Sara kirjoittaa ajatuksia aiheista, jotka vaikuttavat ajankohtaisilta nuoren seurakuntatyöntekijän näkökulmasta.

Löyhästi kiinni

Cccc 27. lokakuuta 2016 | Sara Pynnönen

A.W. Tozer on todennut kirjassaan ”Jumalan nälkä”, että kaikkien rikkaimpia ihmisiä ovat ne, jotka eivät omista mitään, mutta joilla on kaikki. Tällä hän tarkoitti ihmisiä, jotka ovat niin rakastuneita Jumalaan, niin ”kiinni Hänessä”, että he ovat lukeneet kaiken muun roskaksi (Fil. 3:8).

Kommentoi Lue koko kirjoitus Aiheet: Hengellinen kasvu

Ikävä

Cccc 16. elokuuta 2016 | Sara Pynnönen

Ulkosuomalaiselle tutut sanat ”on ikävä sua” ovat tulleet minullekin tutuiksi viimeisen kuuden vuoden aikana, kun olen asunut kaukana niin sanotusta kotimaasta. Oikeastaan totuin vaeltajan elämään jo lähetyslapsena. Nyt siitä on tullut peritty elämäntapa. Mutta jäähyväiset kirpaisevat ja sattuvat edelleen. Joskus ne jopa pelottavat etukäteen. Mutta kuten kaikkien muiden pelkojen kohdalla, ei hyvästien tai eronkaan peloista pitäisi tulla suurempia kuin tahdosta rakastaa lähimmäisiä.

Kommentoi Lue koko kirjoitus Aiheet: Hengellinen kasvu, Hengen hedelmä

Antamisesta

Cccc 3. maaliskuuta 2016 | Sara Pynnönen

”Iloista antajaa Jumala rakastaa.” (2. Kor 9:7) Samaistuukohan kukaan kokemukseeni, että antaminen ei aina ole iloista? On totta, että antamisessa on siunaus. Sanoohan sana: ”On siunatumpaa antaa kuin ottaa.” (Ap.t. 20:35) Mutta aina antaminen ei tunnu kovin siunatulta tai autuaalta. Joskus sitä antaa vähistä varoistaan (ainakin länsimaalaisella mittapuulla) kehotuksen ja avun nähdessään. Ja silloin antaa enemmänkin puolipakosta tai syyllisyyden tunteesta kuin antamisen ilosta. Ehkä tämä on vain oma kokemukseni, ehkä vain Kambodzassa, missä tarve on kaikkialla ja pyytäviä käsiä riittää. Epäilen, mutta ehkä.

Kommentoi | Yksi kommentti Lue koko kirjoitus Aiheet: Hengellinen kasvu

Vähän itsekuria

Cccc 21. tammikuuta 2016 | Sara Pynnönen

Kaikista sanan opetuksista päällimmäisenä mielessäni on pyörinyt kehoitus kurinalaiseen elämään. Tämä opetus korostuu Paavalin kirjoituksissa, joista esimerkkeinä 1. Kor. 9:25–27, 2. Tim. 1:7, Gal. 5:22. Aiheesta voisi kirjoittaa kirjoja, mutta haluan vain pysähtyä hetkeksi tuohon Galatalaiskirjeen kohtaan. Siinä ”itsehillintä” tai ”itsekuri” (käännöksestä riippuen) luokitellaan hengen hedelmäksi. Mielestäni ”itsekuri” on parempi käännös alkukielen pohjalta. Kreikan kielen sana ”itsekuri” (ἐγκράτεια) viittaa sekä hyvien ominaisuuksien ja elämäntapojen tavoitteluun että kiusausten ja synnin karttamiseen. Itsekuriin kuuluu siis sekä positiivinen että negatiivinen aspekti.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Jumala kanssamme

Cccc 15. joulukuuta 2015 | Sara Pynnönen

Jesaja 7:14: ”Sen tähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.”

Jumala kanssamme – mikä lupaus, mikä merkki! Siihen mieleni on kiinnittynyt viime päivinä, Jeesuksen syntymäkuukautena. Tuntuu, ettemme kristittyinä aina tajua, kuinka paljon asiat muuttuivat, kun Jeesus astui maan päälle. Kuinka paljon uusi liitto oikeasti mullisti Jumalan kansan elämää ja arkea! Tästä voisi julistaa monet saarnat ja kirjoittaa satoja sivuja, mutta haluan jakaa yhden ajatuksen uuteen liittoon liittyen. Se on ”Jumala kanssamme.” Vanhan liiton aikana Jumala kyllä asui ihmisten keskellä – temppelissä. Hän siunasi kansaansa ja oli heidän Jumalansa. Hän oli heidän keskuudessaan, mutta vain omassa asumuksessaan, temppelissään.

Kommentoi Lue koko kirjoitus Aiheet: Joulu, Pelastus

Pieniä suuri ihmeitä

Cccc 16. marraskuuta 2015 | Sara Pynnönen

Vastikään näin videon ihmisistä, jotka kuulivat ensimmäistä kertaa. Siis ihan oikeasti. He eivät koskaan olleet kuulleet. Kunnes saivat kuulolaitteen ja tunnistivatkin yhtäkkiä ääniä. Se muutaman minuutin pätkä niiden ihmisten elämästä oli koskettava ja herättelevä. Suurin osa alkoi itkeä uuden havainnon tehdessään. Elämä oli mullistunut lopullisesti.

Kommentoi Lue koko kirjoitus Aiheet: Ihmeet

Rohkaisun sanoja

Cccc 19. lokakuuta 2015 | Sara Pynnönen

Antakaa anteeksi. Tässä blogissani saatan yleistää liikaa olettaessani, että Suomessa vallitsee rohkaisemisen puutteen kulttuuri. Rakastan Suomea. Rakastan meidän kulttuuriamme. Ja silti ajattelen, että siinä on paljon parantamista. Yksi niistä liittyy rohkaisemiseen. Suomalaiset ovat suoria, totta. Sanotaan suoraan, mitä ajatellaan. Ja pidän siitä niin. Itse asiassa olen ollut monen monissa konflikteissa muiden kuin suomalaisten kanssa juuri tämän asian vuoksi. Rehellisyys on minulle yksi korkeimmista arvoista. Ja kuitenkin löydän itsestäni parantamisen varaa rohkaisemisen saralla.

Kommentoi Lue koko kirjoitus Aiheet: Hengellinen kasvu

Vaikuttamassa vai vaikutuksen alaisena?

Cccc 9. syyskuuta 2015 | Sara Pynnönen

Olen miettinyt kristityn mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja maailman menoon. Kaikki tietävät, että elämme synkkiä aikoja. Sen huomaa niin Suomessa kuin Kambodžassa. Pahoinvointia on paljon. Se näkyy ja kuuluu. Tieto maailman synkkyydestä hyppää heti silmille, kun avaa telkkarin katsoakseen uutisia tai käy netissä selaamassa otsikoita. Tuskinpa maailmassa on koskaan ollut enemmän väkivaltaa ja vääryyttä kuin tänä päivänä. Mikä on seurakunnan tehtävä kaiken tämän pimeyden keskellä? Eikö se ole juuri tuoda valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa?

Kommentoi Lue koko kirjoitus Aiheet: Hengellinen kasvu

Tyytyväinenkö?

Cccc 22. heinäkuuta 2015 | Sara Pynnönen

Kesälomalla Suomessa olen törmännyt shokeeraaviin ilmiöihin omassa kulttuurissani. Yksi näistä ilmiöistä on valitus. Tuntuu, että koskaan ei ole asiat tarpeeksi hyvin; aina on jokin asia väärin. Ja siihen johonkin huonosti olevaan asiaanhan se huomio kiinnittyy. Jos paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta, on liian kuuma, jos sataa, on ikävä keli, jos tuulee on liian kylmä. Koskaan ei ole hyvä.

Kommentoi Lue koko kirjoitus Aiheet: Hengellinen kasvu, Hengen hedelmä, Maailman katsomus

Paras on edessä

Cccc 7. heinäkuuta 2015 | Sara Pynnönen

Filippiläiskirjeessä 3:13 Paavali sanoo: “jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä”.  Asiayhteys, jossa teksti ilmenee, puhuu pelastuksesta. Se onkin eittämättä meidän kaikkien ensisijainen päämäärämme. Uskon kuitenkin, että tämä teksti sisältää viisautta paitsi elämään kokonaisuudessaan, myös elämän lyhyempiin taipaleisiin ja vaiheisiin. Elämässä on monia vaiheita, ja eri vaiheisiin on monia neuvoja. Tätäkin neuvoa voi soveltaa jokaiseen niistä. Omasta mielestäni tämä jae esittää oivallisen ohjeen myös jokaiseen vaiheen taitokseen, jokaiseen siirtymävaiheeseen.

Kommentoi Lue koko kirjoitus Aiheet: Hengellinen kasvu, Jeesus

Apua

Cccc 13. toukokuuta 2015 | Sara Pynnönen

Sanoin joskus, että on ihan sallittua olla heikko. On sallittua olla avun tarpeessa. Näin ajattelen teoriassa. Näin ajattelen myös käytännössä. Huomaan kuitenkin kulttuurissamme epäkohdan heikkouden suhteen. Vaikuttaa siltä, että on ihan sallittua olla avun tarpeessa hetken aikaa. Ja kristittyjen parissa on ihan sallittua tarvita Jumalaa, olla Hänestä riippuvainen. Hyvä juttu. Mutta saammeko olla riippuvaisia toisistamme?

Kommentoi | Yksi kommentti Lue koko kirjoitus Aiheet: Seurakunta

Kun on vaikeaa

Cccc 13. huhtikuuta 2015 | Sara Pynnönen

Miksi Jumala sallii kärsimyksen? Tämä kysymys nousee aina välillä pintaan. Maaliskuun viikot olivat vaikeita, lannistavia ja turhauttavia liian monesta syystä listatakseni ne tähän. Käyttääkseni suomalaista sanontaa, on tuntunut, että asiat ”menevät yli hilseen”. Viimeviikkoiset tapahtumat ovat todellakin (jälleen) ylittäneet ymmärryksen. Olen kuullut sanottavan (yleensä niinä elämän vaikeina aikoina), ettei Jumala anna meille enemmän kuin pystymme kantamaan. En oikeastaan usko tuohon sanontaan. En usko sen raamatullisuuteen enkä usko sen totuudenmukaisuuteen jokaisessa tilanteessa. Itse asiassa mitään vastaavaa ei ole sanottu Raamatussa. Lähin viittaus tuohon sanontaan lienee 1. Kor. 10:13 (”Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.”).

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Odottavan aika on pitkä

Cccc 11. maaliskuuta 2015 | Sara Pynnönen

”Odottaminen.” Ei ole lempisanojani, ei sitten ollenkaan. Eikä se ollut sitä varsinkaan kärsimättömässä menneisyydessäni. Odottaminen on tylsistyttävää, turhauttavaa, jopa pelottavaa. Eihän lopulta voi tietää (vaikka voikin uskoa), toteutuuko toive, jota niin hartasti odottaa. Ja jos toteutuu, niin milloin? Raamattukin opettaa: ”Pitkä odotus ahdistaa sydäntä, elämä elpyy, kun toive täyttyy.” (Sananlaskut 13:12). Odottaminen on todellakin ahdistavaa, siis se vaihe ennen kuin toive täyttyy. Ja ahdistavaa se on silloin, kun odotus on pitkä. Minulla on kokemusta pitkistä odotuksista. Olen istunut Delhin lentokentällä 15 tuntia odottamassa lentoa Bangkokiin.... Olen odottanut useita päiviä sairaalassa päästäkseni leikkaukseen. Nuokaan eivät olleet yhtä ahdistavia kokemuksia kuin kuukaudet ennen suurta elämänmuutosta, joka oli väistämätön, mutta tuntematon. Esimerkkejä tällaisista muutoksista ovat koulujen päättymiset, muuttamiset uusiin kaupunkeihiin tai maihin ja siirtymiset uusiin opiskelu- tai työpaikkoihin. Sinullakin on luultavasti kokemusta suurista elämänmuutoksista. Odotus kahden vaiheen välillä on usein piinaavaa.

Kommentoi Lue koko kirjoitus Aiheet: Hengellinen kasvu

Suurista ja pienistä

Cccc 18. helmikuuta 2015 | Sara Pynnönen

Jumalan valtakunta on ihmeellinen ja omituinen näin ihmissilmin katsottuna. Viime aikoina olen pohtinut taivaallista arvojärjestystä ja johtajuutta. Jeesus toteaa, että kaikista pienin on suurin ja joka itsensä korottaa, se alennetaan. Niin kuin moni muukin periaate Raamatussa, tämä opetus on täydellisessä ristiriidassa maailman arvojen kanssa.

Kommentoi | Yksi kommentti Lue koko kirjoitus Aiheet: Hengellinen kasvu, Jeesus

Elämää Hetkessä

Cccc 20. tammikuuta 2015 | Sara Pynnönen

Taas saapui uusi vuosi ja uudet tuulet. Minulle vuodenvaihde on aina aikaa, jolloin katson elämää eteen- ja taaksepäin. Varsinkin eteenpäin. Sitä miettii, mitä vuosi tuo tullessaan, mitä haasteita ja mahdollisuuksia kohtaa. Tuntemattoman edessä koen usein pelon- ja jännityksensekaisia tunteita. Voisiko tämä olla se vuosi, jolloin odotukset ja unelmat toteutuvat? Vai onko tämä vuosi, jolloin tulee uusia pettymyksiä ja täytyy aloittaa alusta? Luultavasti vastaus on, että tämä on kummankin vuosi. Tietenkään tuntematonta ei voida tuntea, joten vastaukset jäävät pimeän varjoon. Ainakin lyhyeksi hetkeksi. Näin sen varmasti kuuluukin olla, näin Jumala on sen tarkoittanut.

Kommentoi Lue koko kirjoitus
 

Kirjoittajat

 

Viimeisimmät kommentit